Syksyn ehdoton suurtapahtuma nostettiin elokuun 27 ja 28 päivä Vierumäellä. Osallistujia oli ennennäkemätön määrä ja tulostaso nousi käsittämättömän korkealle. Yksistään yli 200 kilon penkkipunnertajia oli parikymmentä ja 300 kilon maastanostoja toista kymmentä.
Suomen- ja maailmanennätyksiä rikottiin liukuhihna -tyyliin. Parasta A-ryhmää oli kuitenkin monet taistelut sijoituksista ja mitaleista. Hekumallisen voiton ja katkeran tappion ero oli monesti hiuksen hienosti kiinni voimista, taidosta tai tuurista.
Olen aikaisemminkin maininnut paskahousu-ilmiöstä nykymaailman Some-nostajista. Väistetään viimeiseen asti kohtaamasta tasaväkistä vastusta. Vaihdetaan sarjaa, kisaa, liittoa yms. jotta mestaristatus säilyy. Epäonnistuneita nostoja ei ainakaan someen laiteta ja paras mitä olen nähnyt on väittämä Suomenmestaruudesta vaikka toinen nosti enemmän. Tosin samalta paikkakunnalta lähdetään jääkiekon MM-kisoista kesken kaiken hääjuhliin metsästämään morsiamen sukkanauhaa. Lojaalia toimintaa joukkuetta kohtaan…
Edelleen on sanottava että Vierumäki on LOISTAVA paikka järjestää tämänkaltainen voimailun suurtapahtuma. Liiton johdolle taas kerran iso peukku. Lajin eteen tehdään kyllä kaikki mahdollinen.
Muistuu mieleeni joku Baltic-Cup Vanhan Neuvostoliiton raunioilla 90-luvun alussa. Maa muutenkin täydessä kaaoksessa ja kisajärjestäjien ainoa tavoite saada mahdollisemman paljon länsivaluutta. Tankona vanha painonnosto-tanko…? Paksuja levyjä ja 250 kilon jälkeen tanko täynnä. Sitten vaan ketjuilla levyjä roikkumaan tangosta. Varmistajina paikallinen B-juniorien jalkapallo-joukkue ja nälkiintyneitä poliittisia vankeja. Arvostan vieläkin kyykyn Baltic-cup ennätystä 255 kiloa…. ei oikein haluttanut jäädä monttuun.
Karonkka oli sitten vielä hurjempi… kaupungin sillat nostettiin ylös klo 00.00 ja 06.00 välillä. Jäimme tietenkin väärälle puolelle ja Wallking death oli iltasatu siihen verrattuna mitä koimme Moskovan yössä. Ehkä ikimuistettavin kokemus oli, kun pyhäkalsarit putosivat rotanpesään. Finn-Team katsoi monttu auki kun kiskaisin ne takaisin jalkaan…. -Peku, sä olet hullu mies. -Tää on Taivassalolaista meiningiä. . . vastasin Etelä-Suomen murteella.
Kaiken sähläämisen ohella, joku valkotukkainen paikallinen politrukki huikkasi ohimennen, kun oli kiipeämässä tankin katolle. -Peku… työnnä vähän persuksista, kun lonkankoukistajat jumissa välistä vedosta…. joku Jeltsin se sanoi olevansa…
Naiset penkkipunnerrus
Mitä tässä sit voi sanoa. Olen nyt viikon nipistellyt itseäni herätäkseni unesta jossa Johanna Bies punnersi 130.5 kiloa. 50-Vuotias nainen tekee YLEISEN sarjan ME-tuloksen. Ollaan oikein miehissä pohdittu miten se on mahdollista…? Eikä oikein kukaan ole vetänyt Ässää hihasta ja löytänyt viisasten kiveä Case-Biesiin. Herra Virtanen varmaan on lähempänä arvioidessaan, että Johannalla on niin kova aerobinen kunto, että keho kestää neljäkin kovaa penkkitreeniä viikossa. Lisäisin henk.kohtaisesti siihen puolison merkityksen menestyksessä. Pariskunta on kuin tuli ja vesi… Jonsku täynnä tulta ja tappuraa, kun taas puoliso itse rauhallisuus. Aina kun tuomari on perheessä, ei huonoja suorituksia treeneissä tule.
Vaikka Johanna on rikkonut pitkään ennätyksiä, niin en ole aikaisemmin nähnyt häntä tässä tilassa. Normisti Johanna tuulettelee enemmän toisten onnistumisia kuin omia ennätysnostoja. Nyt oli ALL IN ja tunteetkin purkautuivat nostojen jälkeen.
-Mie en ajatellut kolmeen viikkoon, kuin tätä kisaa. Tämä on miun 50-Vuotis lahja. Niinpä. Ja kuuluttajan Jesse Jameksen sanoja lainaten… pappa-Bies tyytyväinen pilven reunalla ja ylpeä tytöstään.
Krista Pellikka oli myös elämänsä kunnossa. Kolme hienoa punnerrusta 110-120-125 ja vielä ylimääräisellä yritys 131 kilosta. Tekniikka on kuin oppi-isältä JP Eiralalta ja kapeampi ote vaikuttaisi luonnollisemmalta punnertaa.
Uusi kasvo lavoilla, Emma Lahti laittoi ennakkoluulottomasti kampoihin kokeneemmalla Pellikalle. Loistava tulos 117.5 debytantilta. Jäämme odottelemaan jatkoa.
Elisa Koikkalainen edusti juniorihuippua ja teki puhtaan sarjan 70-75-80 tyylikkäillä ja teknisillä suorituksilla. 56 kilon sarjaan maailmanluokan tulos ja tekemisessä oli uudenlaista jämäkkyyttä.
Leena Ståhlstedt jatkaa kisasta toiseen kovalla draivilla ja nytkin SE-luvut kauhistuivat 87.5 kiloon.
Toinen veteraani-nostaja Nina Kiuru paranteli SE ja ME lukuja 48-kiloisissa.
Vasta 13 vuotias Oona Kuusisto teki ensiesiintymisen SM-kisalavoilla. Lentopallo-taustainen tyttö onnistui kahdesti 35 ja 40 kilon nostoissaan.
Naiset maastanosto
Tasonnosto viimevuoden kisoista oli valtava. Viime vuonna hädin tuskin nostettiin 180 kilon rautoja. Emma Huhta veti 210 ylös kuin ”tyhjän hylsyn”. Kehitys ollut esimerkillistä ja Mihaililovin salilla tehdään porukassa hyvää team-työtä. Takokaa nyt kun rauta on kuuma.
Emma Lahti maksoi potut pottuina. Jäätävä esitys ei antanut Krista Pellikalle mahdollisuuksia.
Kisa Lahti 205 ja Pellikka oli tunnustettava nuori haastaja kisan ykköseksi. Amra Halilovic täydensi tasokasta sarjaa vetämällä ennätyksensä 167.5. Mielestäni parasta ”Bosnian Girl” tekemistä, mitä olen nähnyt.
Veteraani puolella Tiina Puolukka ja Leena Stålstedt kävivät hurjan taistelun ykköspaikasta. Puolukka taktikoi viisaasti ja mestari hilkun erolla.
Nuorta voimaa edustivat Elisa Koikkalainen ja Pinja Dillström. SE-peijaiset päättyivät Elisa 167.5 ja Pinja 165.5. Hyvältä näyttää tulevaisuus lajimme kohdalla.
Vanha sotaratsu ja kaiken voimanostossa nähnyt, voimailuneuvos Harri Hiissa totesi nuorilla naisilla olevan aivan erilainen tekemisen tahtotaso ja uudenlainen jämäkkyys nostoissa.
Viellä paikalta puuttui Petra Blomwall, Lukkarinen ja Khudayarov. Reserviä hurjempaan tulostason viellä löytyy, joten jäämme odottamaan tulevia kinkereitä.
Miehet penkkipunnerrus
Aivan ehdotonta penkkikunkkua ei näissä kisoissa noussut muiden yläpuolelle. Taso oli sitäkin parempi ja leveämpi. Ennätyksiä, kovia kamppailuja sijoituksista ja joillekin kutsui Oraksen valtakunta. Jani Virtanen, Hannu Koskinen ja Kimmo Intke nostivat itsensä 220-kerhoon. Virtanen kävi kovan kamppailun 110-kilon sarjan mestaruudesta Jari Koskisen kanssa. Olipahan Mestarilla viimeisessä jenkkityyliin 500 paunaa, mutta vielä jäi välille.
Yli viisikymppinen Marko Kokkinen tuuppasi sarjaa ylempänä 210 suorille käsille. Hyvä rauta Boomer-ikäiselle.
Varustepuolella Oskari Lehtinen näytti taas kerran, miten hallitaan varustenostaminen. Perusvarmoja nostoja ja mies tunsi kuntonsa tarkalleen. Viimeisellä 307.5 puhtaan sarjan jälkeen. Ylimääräisellä vielä yritys 318.5,mutta siihen nostoon oli jo ruuti märkää. Varustepenkkaajien Suomalainen ylijumala, Kalle Väinämöinen oli hurmostilassa kuuluttajan tuolillaan selostaessaan Lehtisen nostoja.
Rautakansleri Tappi Laine juhlisti 70-vuoden rajapyykkiään ja teki kahdesti ikäluokkansa ME-nostot 215 ja 220 kiloa.
-Pikkasen paidan sisäänajoa ja vyö kiinni, niin rekat saavat jatkoa. Kommentoi Laine tulevia haasteita.
Laine lähetti suuret kiitokset Aholan Jokelle, joka on välittömästi hommannut salille huippuvälineet Laineelle ja ”Ronski Gangille”. Eikä turhaan hankkinut… mitaleja ja mestaruuksia satoi koko porukalle.
Tämä on loistavaa suhdetoimintaa voimailijoiden kesken.
Ennennäkemätön kamppailu kakkosveteraanien satasten sarjassa. Alfred Hichcock ei olisi voinut ohjata jännittävämpää thrilleriä.
Kimmo Kalteinen voittaja mestarin ottein 185 kilon tuloksella. Sen jälkeen kolme miestä punnersi 170 kiloa. Hopealle Rami Eerikäinen, omapaino 98.4…..pronssia Jorma Jomppe Mäkeläinen, omapaino 98.5….Juha Miedon kohtalotoveri, KlausRenfors neljäs, omapaino 98.6.Yhren 100 gramman tähden hävisin… a la Mieto.
Pikkasen jäi mietityttämään kolmikon kohtalo. Kukahan aktiivisesti katsoi edellisenä iltana Vierumäen hotellin pornokanavaa ja suihkautti 5 miljoonaa puhtaana käteen. Tai vastavuoroisesti jätti aamusuihkussa essarin alustan putsaamatta. Urheilussa ratkaisevat pienet marginaalit…
Miehet maastanosto
Päivän maastavedon huipennus oli Mikael Kumlanderin, Jani Lantiaisen ja Oskari Lehtisen kamppailu pistekisan voitosta. Kaikki annettiin lavalla ja taka-askelia ei tunnettu.
Lantiainen veti viimeisellään SE-raudat 342.5 90-kiloisiin ja vei mestaruuden. Kumlander viimeiseen ME 313 kiloa, mutta veto jäi polviin. Lehtinenkin joutui taipumaan, vaikka oli viimeiseen asti voitossa kiinni. Taistelu ei tästä parane, eikä miehet kovene.
Anssi Juntusella ollut vastoinkäymisiä viime kisoissa. Nyt oli säädöt kohdillaa. 200 Pena ja vedossa SE 342.5. Nyt mies nostaa potentiaalinsa mukaan ja saa nyt kuviot kuntoon jatkoa ajatellen.
Markus Haake veti superiin 360 ja päivän suurimmat RAW raudat. Ihalaisen ja Kirselän jälkeen ei potentiaalista 400 vetäjää ole ollut näköpiirissä. Ehkä nyt löytyi..?
Vakka-Suomen vetokuningaaksi on nousemassa Sami Läpivahva Läpikivi. Vanhat mestarit keskittyvät synnytysvalmennukseen, mopoautojen jahtaamiseen tai pesäpallon katseluun. Kahdesti SE parani 310 ja 320 140-kilon sarjassa. Sami on real raw man… ei vyötä, eikä turhia härpäkkeitä… voima puhuu.
KAIN ja ABEL Matikaisten veljesten kohtaaminen
Lajin todelliset voimaveljekset ottivat mittaa 100-kilon sarjassa. Jukka oli kisassa itse varmuus ja puhdas sarja 305-320 ja 330 puhtaasti ylös. Kuuluttajakin ihmetteli, ettei ollut ennen nähnyt näin varmoja suorituksia.
Mikko veti kolmasti 310 ylös, mutta loppuasento, käsiote tai horjahdus pilasi noston.
Jäämme odottelemaan jatko-osaa.
Loppusanat
Lava-avustajat Kalle Räsänen, Anni Vuorio, Asikainen, Marianne yms. tekivät valtavan työn kisojen onnistumisen eteen.
Muutenkin liiton tiimi on rautainen paketti ja jokainen osaa hommansa. Nyt puhutaan oikeasti voimanosto PERHEESTÄ. Kaikki läsnäolijat kisoissa tuntuvat viihtyvän ja apu saa keneltä tahansa. Tärkeilevät toimihenkilöt löytyvät neitiliiton puolella. WPC liitossa nostaja aidosti keskiössä.
Jesse James ja Harri Vakkinen edesauttavat lajiamme suurin askelin eteenpäin. Yrittäkää jaksaa sillä teette pitkää päivää ja sitä suurella sydämmellä.
Tonni-Jesse hehkutti tuoretta avioliittoa rouva Anttilan kanssa. Ei kuitenkaan tiennyt että PiaKristiina sai 28 päivä 55-vuotislahjakseen 55 urani Suomenmestaruuden. Ehkä kohtalo on tarkoittanut meidät toisillemme.
T.Peku